Sisimiuni eqqartuussiviup nakuuserneq, siorasaarineq pinngitsaaliillunilu atoqateqarneq pillugit suliaq pissutsinik 15-inik ilaqartoq sapaatip akunnerata tulliani suliarissavaa.

Nuummi inuit Gazami palæstinamiunik nungusaanertut taasartik pillugu ullumi akerliussutsimik takutitsipput.

Royal Arctic Linemi ilisarisimaneqarluartoq Arctic Umiaq Linemi siuttunngussaaq.

Angutit nunatsinneersut isikkammik arsarlutik nunanut allanut unammisartut, sapaatip akunnerani ataatsimi unamminerit pingasut, iluatsittumik piukkunnarsarluarnerannik kinguneqarpoq.

Kangia Qiterlermiinnaq aaqqiagiinngissutit pissutaallutik meeqqanut nakuuserniartarnerit 155 procentinik annertunerulersimavoq.

Nunatta avannaani nunaqarfinni eqqagassat innuttaasunut akornutaasut kiap aaqqiivigissavai? Nunaqarfinni borgmesterit naalakkersusiut tikkuarpaat, avatangiisinulli naalakkersusiup borgmesterit kommunillu ataasiakkaat tikkuarpaat.

Daisy Laura takuiuk? Takusimagukku Vestsjællandimi Politiit tusarfigerusuppaatsit.

Kulturikkut suliniuteqartut eqimattat akerliussutsimik takutitsinermikkut naalakkersuisut siulittaasuat Palæstinami pisumut atatillugu nalunaaruteqartitsissallugu neriuutigaat.

Eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmi ilinniartut tallimat inaarutaasumik suliaminnik Katuami saqqummersitsipput.

Angut Nuummi illoqarfiup qeqqani qoorortuumik siorasaaruteqarsimasutut tigusarineqarpoq. Politiit pigaartuisa pisortaat marlunngornermi ullaap tungaani oqarpoq.

Naalakkersuisut nunatsinni peqqissaaviit ernisarfillit tallimat piuginnassasut aalajangerpaat. Naartusunik isumaginnittarnerup erninermilu sullissisarnerit nukittorsarnissaannut suliniuteqarfigisassani pingaarnersiuineq naalakkersuisuni taamaappoq.

Korea Avannarleq Korea Kujallerlu qullartaasianik nunat taakkua killeqarfiata nalaaniit sapaatit akunnerini kinugllerni aallartitsisaarput.

Nuummi sineriammilu ernisarfinni sulisut Naalakkersuisunit amerlineqalerput. Taamaaliortoqassappalli akissarsianut isumaqatigiissutit pitsaanerusariaqartut sulisut peqatigiiffiisa oqaatigaat.

Frankrigip præsidentiata Emmanuel Macronip naalakkersuisoqatigiivi Europa-Parlamentimut sapaammi qinersinermi angusarissaarpallaanngereersullu, Frankrigimi inatsisartunut juunip ulluisa 30-anni qinersinissamik nalunaaruteqarpoq.

Upernarnerani aput aattulermat kingumut eqqagassarpassuit saqqummernerat Avannaani nunaqarfiit ilaanni innuttaasut tujormissutigaat.

Danmarkimi partiit Europa-Parlamentimut sapaammi qinersinermi qinigassanngortitallit aqqaniliupput. Taakkunannga ataaseq, tassa Alternativet qinigaatitaqanngitsutuaavoq.

Arnaq savimmik kapisisutut pasisaalluni Tasiilami sapaammi unnukkut tigusaavoq.

Per Petersen aamma Helene Berthelsen napparsimanngikkaluarlutik Maniitsumi napparsimmavimmiitsitaapput. Taakkua utoqqaat illuannut inissinneqarsimasussaassagaluarput, Maniitsumili utoqqaat illuat inissaalatsitsimmat taamaanngilaq.

Amerikamiut sanaavinik igaartarfiugallartunik maajimi sanaartortoqarpoq, taakkualu piffissami kingullerni atorneqarsinnaasimanatik maanna atorneqaleqqipput.

KAK-ip CONCACAF-imut qinnuteqarnera nunarsuarmi tusagassiorfinnit malinnaavigineqarpoq.

Ministeriuneq Københavnemi pisuinnaat aqqutaanni tallimanngornermi unnukkut saassunneqarnermi kingorna annikitsumik ajoquserpoq. Angut 39-nik ukiulik Polenimiusut innuttaassuseqartoq tigummigallagassanngortinneqassasoq eqqartuussisup arfininngornermi aalajangerpaa.

Aappariinnut meeraqanngitsunut kinguaassiorsinnaanermik nakorsartittoqarsinnaanissaanut apriilimi aningaasaliissutinik peqalermat champagnemik ammaalluni nuannaarnissaq pissusissamisoorpasikkaluarpoq. Kisiannili Maannguaq Birch aappanilu maajimili suli Napparsimaveqarfimmiit tusagaqaqqinngillat.

Timit paniinnarsimasut Uunartup qeqertaasaaneersut nunatsinnukaanneqarnissaat Nunatta Katersugaasiviata sulissutigaa. Nunatsinniilerinissaat Mina Adolfsenip Uunartup ungasinngisaani perortup neriuutigaa.

Emil Krogh Nanortalimmi timersornikkut eqeersimaartuuvoq, taannalu piumooriffinerminut maanna nersornaaserneqarpoq.

Nuummi mittarfissuartaarnissaa 2026-mi sulorarnermi annertuumik pisoqarnissaanut ammaasseqataasinnaavoq.

Tjenestemanditut soraarninngoruit nunarpullu qimallugu taava atugarissaarluarsinnaavutit. Nalunaarusiap nutaap tjenestemandit nunatsinni Danmarkimilu soraarnerussutisiaasa assigiinngissutaanik misissuisup tamanna takutippaa.

Danmark FN-ip isumannaallisaaniaqatigiivinut ataavartumik ilaasortaanngikkaluartoq nunanut allanut tunngasuni politikkikkut suli tusaaneqarluartassasoq naatsorsuutigigini, nunanut allanut tunngasunut ministeri Lars Løkke Rasmussen oqarpoq.

Hunter Bidenip eqqartuussivilersuunneqarnerani sapaatit akunnerata massuma ingerlanerani aallartittumi qanorluunniit inerniliisoqaraluarpat akueriniarini, USA-p præsidentiata Joe Bidenip uppernarsarpaa.

Inatsisitaarfiup Danmarkimi persuarsiutigineqarnerani Asta Naja Helms nunatsinneersoq Savalimmiuneersorlu Álvur av Kák, aaqqissuussami inatsisitaarfimmut tunngatinneqartumi Købehavnimi Skuespillerhusimi ingerlanneqartumi naalagaaffeqatigiinneq pillugu saqqummiipput.

Piviusulersaarusiaq ”Twice Colonized”, kalaaleq arnaq Aaju Peter sorsuuteqarnerani malittaralugu filmiliaq, filminut nersornaasiuttakkamik nuimasumik akissarsitinneqarpoq.

Inersimasut meeqqanik inuusuttunillu isumassuisut ukiukitsunut tiinganiarsaralutik attaveqarsimasut eqqartuussivilersuunneqariaannaanerusalissapput.

Tunngaviusumik akissarsianut qaffaaneq, meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqartarnerup pitsanngorsaavigineqarnera, tapeqartitsisarnerup pisariillisarnera Atorfillit Kattuffiata ilaasortaanut isumaqatigiissutip nutaap ilaanniipput.

EU-p nunatsinni allaffeqarfiani angutip nutaap siuttuusussap Kangia Qiterleq avannaanik issittumik taarserpaa.

Aviaya Andersen ‘Oqalugiallammak’-mik Danmarkimi nersornaasigassatut innersuussanut ilaavoq. Tusaamanerlunneqarnitsinninngarnit tamatigoortuunerunitta oqaluttuarinissaa pingaartikkini, taassuma oqaatigaa.

Sikkilinik nuannarisaqartut tuniniaasartullu sikkilit innaallagiatortut akuerisaassanersut inerteqqutaassanersulluunniit aaqqiivigineqarmat naammagisimaarput.