USA-mi præsidentimut illersuisoq nunatsinneersoq Jørgen Boassen kalaaleqatitsinnit toqunneqarnissaminik siorasaarneqarluni inuit attaveqatigiittarfiatigut siorasaarneqarnini KNR-imut uppernarsarpaa.

Umiarsuit ilaat Panamami ikerasaliakkoornermi akiliisassanngitsut, USA nalunaarpoq. Tamannali Panamimi oqartussanit akilerneqarpoq.

Nunatsinni politikkikkut ulluni makkunani pisoqangaatsiarpoq. Oqallittoqangaatsiarpoq, inuusuttulli oqallinnermut peqataanngitsut Ilisimatusarfimmi ilinniartut pingasut oqaluttuarput.

Kalaallit Nunaata namminersulivissimasup Danmarkimit tapiissuteqarfigineqartarsinnaanissi isumalluutigisinnaanera, Mette Frederiksenip oqaatigiumanngilaa.

Arnat arlallit akuersiteqqaarnagit 70-ikkunni naartunaveersaammik kapitissimanerminnik maanna oqaluttuartut. Tarnip pissusianik immikkut ilisimasallit oqaluttuarineqartut uppernarsarsinnaagaat.

Siumumi aqutsisut naalagaaffinngornissamut piumassuseqanngillat, partiimilu ataatsimoortoqanngilaq, taanna oqarpoq. Siumut ataatsimoortoq, siulittaasoq, Erik Jensen ataasinngornermi nalunaaruteqaraluarpoq.

Inuit arfinillit Örebro Universitetshospitalimut unitsinneqarsimasut STV-p allaaseraa. Ikilerneqartut perulukkaluarput maannali aalaakkaanerupput.

Folketingip atlantikup avannaamiuinut nittartakkat marluk nutaat naalagaaffeqatigiinni oqaatsit pingasut akimorlugit paasisaqartoqarsinnaatitsisut saqqummersippai.

Upalungaarsimasut qamittoornerup ullunik arlalinnik sivisussuseqarsinnaanera pillugu pisinnaasunik isumaliutiginnipput. Upalungaarsimanermut siulittaasoq qamittoortoqarnerani akunnerit qanorlu ilikkagaqartoqarsimanera pillugu maanna oqaaseqarpoq.

Angut 46-nik ukiulik nunaqarfiup Ikerasaap eqqaani toqungasoq marlunngornermi nassaarineqarpoq. Alianaqisumik ipilluni ajunaarsimasoq pingasunngornerup ullaani Kalaallit Nunaanni Politiit nalunaaruteqartut.

Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiortoqarnerulerumaartoq, politikerinit tusartarput. Trump Elon Muskilu pissutaallutik tamanna piffissami qaninnermi piumaartoq, ilisimatusartoq oqarpoq.

Múte B. Egedep qinersinissamik suaaritiginninneranut qisuariaaterpassuupput. Partiilli tamarmik marsip aqqarnani qinersisoqarnissaa akueraat.

Múte B. Egedep marsip aqqarnani qinersisoqarnissaa siunnersuutigalugu Facebookikkut allappaa.

Inatsisartuni akunnerpassuit oqallittoqareersoq – nunatsinni politikikkut suliaqarnermut nunanit allanit tapiissuteqarnermut inerteqquteqalernissamut siunnersuut – akuerineqarpoq.

Issittumi illersornissamut umiarsuaqarnerulerlunilu nakkutilliisoqarnerulissaaq. Kisianni aamma inuiaqatigiit alaatsinaannerusariaqassapput, Danmarkip illersornissamut ministeria Troels Lund Poulsen oqarpoq.

Naartunaveersaat Depo-Provera 1990-ikkut aallartinneranni oqallisaangaatsiareersorlu, naartunaveersaat Tasiilami atorneqarunnaarpoq. Naallu nunatta sinnerani pissarsiarineqarsinnaagaluartoq, Tasiilami suli taamaappoq.

Angut 22-nik ukiulik pocamik umiatsiarluni Qaqortumiit ataasinngornermi ualikkut aallareernermini sikorsuarnut kiggigussaavoq. Tamanna upalungaarsimasut annaassiniarnerannik kinguneqarpoq, angulli taanna umiatsiartunit allanit annaanneqarluni.

EU-p Danmark Kalaallit Nunaat pillugu apeqqummi tapersersorpaa. Mette Frederiksenip apeqqut taanna oqaluuseritinniarnerareeralu EU-p præsidentia taama oqarpoq.

Nukappiaraq ukiukitsoq Nuummi Nuussuarmi lastbiilimik ataasinngornerup unnuaani tilleriaraluarpoq. Politiit sumiiffimmut ornigummata nukappiaraq qimaavoq.

Tusagassiuutitigut piffissami kingullermi oqallisangaatsiartoq Siumup siulersuisuunerinit arajutsineqanngitsoq, partiip siulittaasua, Erik Jensen oqarpoq.

Australiamiut aatsitassarsiorfiata pisortaata nunatsinni qinersisoqarnissaanut tikisitsineq «nalaatsornerusoq» oqaatigigaa, TV2 allappoq.

Ammasuunermut nersornaammut innersuussinissamut januaarip 24-at killissaritinneqarpoq. Nersornaalli ukioq manna tunniunneqassanngilaq. Tamanna ‘naleqquttunik innersuussuteqartoqannginneranik’ pissuteqarpoq.

Arnat arfineq-marluk 1970-ikkut qiteqqunneranni Depo-Proveramik naartunaveersaaserneqarsimallutik maanna oqaluttuarput, taakku akuersitinneqaqqaarsimanngillat, tassanngalu hormonilimmik kapineqarneq qanoq sunniuteqassanersoq paasitinneqarsimanngillat.

Politiit tallimanngornermi ulappupput, naallu imigassartorsimallutik eqqissiviilliortoqaraluartoq inuit arfininngornermi ataatsimut isigalugu eqqissisimanerusimapput.Tasiilamili savilersortoqarpoq, nunatsinni sapaatit akunnerata massuma naanerani pingajussaa savilersortoqarluni.

Biskoppeqarfik Kalaallit Nunaat Hotel Sømalu peqatigiillutik illoqarfinni sisamani ilagiinni ikiuineq annertusarniarlugu suliniutaat aallartipput.

Politiit biilinik tallimanngornermi unitsitsinerup kingorna Nuummi sumiiffinni arlalinni pakasaallutik misissuipput. Biilillu allat ajutoornerat politiit aamma misissuiffigaat. Biilinik ingerlatsisoq tassannga qimaasimavoq.

Akissarsisoqarnerata kingorna politiit ulappussimapput. Inuk ataaseq savimmik kapineqartoq, kujataanilu umiatsiaq kivilluni, inuttaalu sikup qaavaniittoq nassaarineqarpoq.

Nunatta siunissaa eqqarsaatigalugu naalakkersuisut qanoq iliorniarnersut, nunatsinni innuttaasut nassuiaasoqarnissaanik piumasaqarput. Múte B Egede ataatsimoornissamik oqariartuinnarnera naammakkunnaartoq, politikkikkut atorfilittaasimasut oqarput.

Annga Lynge tusagasssiorfimmit angerlartitaagallartoq siulersuisut siulittaasuata paasissutissiissutigaa.

KNR-ip pisortaa Annga Lynge ullumi tallimanngornermi januaarip 31-anni suliunnaarsitaavoq.

Nunatsinni Eqqartuussisuuneqarfik kinguaassiuutitigut atornerluinermut suliami ippassaq eqqartuussuteqarpoq. Eqqartuussut akuersinermut inatsisip 2023-mi juulimi atuutilerneranit eqqartuussutaani siulliuvoq.

Hotel Kap Farvelimi ilaatigut nalliuttorsiorpoq. Inuit 14-it, nakorsaq eqqartuussivinnut misissuissussisartoq, timip kingornussaanut tunngasunik misissuisartoq ilisimannittutut eqqartuussivimmi nassuiaateqarput. Ilisimannittut nassuiaateqartut ilarpassuit unnuk taanna aamma akissarsiffiusoq Hotel Kap Farvelimiissimapput.

Danmark USA-lu Kalaallit Nunaat pillugu oqaloqatigiilluarunik aaqqiissutissarsisinnaasut, Løkke Rubiop apersorneqareernerani oqarpoq.

Nunarput illersornissaq pillugu sakkutooqarfeqarnerulernissaanut isumaqatigiissut saqqummiunneqareersorlu Sisimiuni innuttaasut naapitatta isumaqataaffigigaat.

Trumpip Kalaallit Nunaat pisiariniarlugu oqalunnini pimoorukkaa, USA-p nunanut allanut tunngasuni ministeriata radiomi apersorneqarnermini erseqqissaatigaa.