Sermersuaq ukiut 29-ssaa tiffaraluttuinnarpoq. Taamaattoqaannassappat immap sarfai ajalusoorsinnaapput - nunarsuup sermeqarfinngoqqinnissaanik kinguneqarsinnaasumik.

Kalaallit Nunaanni politiit innuttaasut qanimut naapikkusuppaat. Amerlanerusunik politiissarsiornissaq politiinngorniarnissamullu aqqut eqaannerulersinnissaa siunertaavoq - pingaartumik illoqarfiit anginerit avataanni.

Naak EU-p aatsitassat nukissiornerlu soqutigigaluarai, aningaasat nunatsinnut tatisinermut atorneqarnissaat Dan Jørgensenip ilumuunnginnerarpaa. Aningaasat qanoq atorneqarnissaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat namminneq aalajangiissapput.

Nuummi ikiuallattoqarnerani ajoqusertoqanngilaq. Kisianni putsumik najuussuisimanermi inuummarluutigilikkamik, ikiortissarsiornissaq pingaaruteqarpoq, taamak politiit oqarput.

84-it angerput 84-it naaggaarput - nunatsinni peqqissaasut isumaqatigiinneq ajulerput, pisussatullu tulliuttut PPK-miit misisissorneqarput.

Altinget naapertorlugu, kalaallit folketingimut ilaasortaatitaata Inatsisartut ukiaanerani ataatsimiinnissaat ukkatarerusuppaa.

Europakommissionip silap pissusia, aatsitassat ilinniartitaanerlu pillugit nunarput qanimut suleqatiginerulerumallugu, nunatsinnut maannamut tapiutigisartakkatik marloriaammik qaffallugit 4 milliardit koruuniulernissaat siunnersuutigaat.

Sakkut pillugit inatsisip sukaternissaanik Naalakkersuisut siunnersuuteqarput. Siunnersuut Inatsisartut ukiakkut ataatsiminneranni septemberip 19-ni aallartittussami oqaluuserisassaannut ilaavoq.

Isornartorsiuisoqartareersoq, mamianartuliorfiuneranillu allaaserinnittoqartareersoq, nunatta Danmarkillu akornanni ukiuni 80-ini oqaluttuarisaanermi pisimasunik qulaajaaneq maanna aallartittoq Ilisimatusarfiup nalunaarutigaa.

Kommunalbestyrelsimi ilaasortap Kristian Jeremiassenip (IA) Kangaatsiami eqqagarpassuarnut ajornartorsiut pillugu isornartorsiuineq qisuariarfigaa. Eqqakkat ikuallanneqarsinnaanissaannut Kommune Qeqertalik Namminersorlutik Oqartussanut akuersissummik qinnuteqarluni saaffiginninnikuusimagaluartoq, taassuma paasissutissiissutigaa.

Ilaasut angalanerminnut atatillugu aqqusaartartut amerleriarnerat, Københavnip mittarfissuaniit angalasut aasaq manna aatsaat taama amerlatiginerannut peqqutaaqataavoq.

Politiit ulluni arlalialunni angummik 17-inik ukiulimmik, arfiningornermi aggustusip 30-anili maqaasineqartumik, maanna SAR-imik annaassiniarlutik annertuumik ujaasereernermik kingorna unitsitsipput.

Det hvide Husimiit allagaatit isertortuni kalerriunneqarsimasuni, Gaza annertuumik iluarsartuussinikkut, kangia qiterlermi sissatut nalunnguartarfittut akimarpaluttutut pilerseqqinneqarniarpoq.

Arsaannermi nuna tamakkerlugu sungiusaasoq arsaattartunik 16-nik toqqaavoq arsaannermi nunanut pikkorissortalinnut oktoberimi unammisussanik.

Ilinniartut nutaat 206-it Ilisimatusarfimmi ippassaq tikilluaqquneqarmata, ilinniarneq immikkut pisinnaatitaaffiuinnarnani -nunatsinnili kivitseqataanissamut aamma periarfissiisoq, rektor Gitte Adler Reimer eqqaasitsivoq.

Politikerit Kalaallit Nunaanni illersornissaqarfik nukittorsarumallugu, nunaqavissunik sakkutuujunngitsunik piareersimasussanik 'rangers'-eqalerusupput. Canadami nunaqavissut sakkutuujunngitsut Canadami sakkutuunut ikiuuttarnerat taamatut isumassarsiorfiuvoq.

Atermik allanngortitsineq pinerluttulerinermi inatsisip allanngortinneqarnissaanut takkuttussamut atatillugu 2026-imi aasakkut atuutilernissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Geodatastyrelsip piareersaatitut suliniummut nutaamut atatillugu, Kalaallit Nunaanni sinerissap qanittuani imartat, Nuup-Maniitsullu akornanni, Tasiilap Ittoqqortoormiillu eqqaanni, 22.000 km2- isut annertutigisoq immap assiliorsimavaa. Paasissutissat maanna tamanit takuneqarsinnaanngorput saqqummiisarfik NunaGIS aqqutigalugu.

Pipaluk Lyngep (IA) inuiannut kalaallinut amerkamiut sunniiniarlutik suliniaqatigiit pillugit nutaarsiassiissutigineqartumut annilaaruteqanngilaq.

Geodatastyrelsip piareersaatitut suliniummut nutaamut atatillugu, Kalaallit Nunaanni sinerissap qanittuani imartat, Nuup-Maniitsullu akornanni, Tasiilap Ittoqqortoormiillu eqqaanni, 22.000 km2- isut annertutigisoq immap assiliorsimavaa. Paasissutissat maanna tamanit takuneqarsinnaanngorput saqqummiisarfik NunaGIS aqqutigalugu.

Atuarfik Inussuup sanaartorneqarnera kinguaattooqqaqaaq. Atuarfimmut tunngasut attuumassuteqanngitsuniit misissorneqarnissaat, Kommuneqarfik Sermersuumiit maanna piumasarineqarpoq.

Abraham Eliassen sapaammi unnukkut ujaarineqalersoq, politiiniit suli ujaarineqarpoq.

Naja Lyberthip, Helga Zeebip Emma Kukollu utoqqatserfigineqarnissartik utaqqiuarlugu pingasunngormat utoqqatserfigineqarput. Utoqqatserfigineqarnerli nuannaarutaallunilu nuanninngitsunik eqqaamasaqalersitsivoq.

Afghanistanip nunami namminermi ministeriaqarfianiit oqaaseqartartoq naapertorlugu, inuit 622-t nunap sajunnerani ajunaarput.

Angut toqungasoq ippassaq siumorneqartoq pillugu politiit toqutsisoqarsimaneranik pasitsaassaqarput, suliamullu atatillugu tigusarinnittoqarpoq, politiit allapput.

Upernavimmi politiit inuusuttuaraq 17-nik ukiulik Abraham Eliassen ujarpaat, taassuminngalu takunnittut saaffiginninnissaannik kaammattuuteqarput.

Frankrigip nunanut allanut tunngasunut ministeriata Jean-Noël Barrotip Vivian Motzfeldtillu (S) ullumi tusagassiortunik katersortitsineranni ilaatigut aappaagu Frankrigip aallartitaqarfiata ammarnissaa oqaatigineqarpoq.

Danskit naalakkersuisuisa 2026-mut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut tallimanngormat saqqummiuppaat, tassanilu nunatsinnut aningaasaliissutit amerlanerusut immikkoortinneqarput. Tamannalu pisariaqartinneqangaartoq, kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat oqarput.

Greenland Airportsimi unammillernartut annertuut pissutigalugit timmisartuussinerit taamaatiinnarneqartarnerat aningaasartuutillu millionilikkuutaat Air Greenlandimut tatisipput.

Franskit nunanut allanut tunngasunut ministeriat, Jean-Noel Barrot, unnugu Nuummut tikinnissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Ittoqqortoormiini inuk toqungasoq siumorneqarsimasoq pillugu ullaaq manna politiit nalunaarfigineqarput. Politiit maanna pasinartumik toqusoqarsimaneratut misissuipput.

Niels Thomsen Maliina Abelsen taarserlugu Royal Greenlandip siulersuisuini siulittaasunngorpoq.

KNR-ip apeqqutiginiagai ilaatigut malersuerpaluttutut ingerlatseqatigiiffimmit isornartorsiorneqartupilussuarmit nalilerneqarput.

Thailandimiut timikkut attortarluni unammeriaasiat muay thai kalaalersaqalerpoq aningaasarsiutigalugu unamminerni aamma takussaalersumik.

Timersortarfissuarmi Inussivimmi Nuummiittumi futsalimi Super Cup septembarip naanerani ingerlanneqaqqittussanngorpoq.