Politiit sumiiffimmiipput mittarfimmiittut qimagussortinneqarput. Arnarlu tigummigallagassanngorlugu tigusarineqarpoq.
Nuup umiarsualiviata allilerneqarujussuarnissaanut suliarinnittussarsisoqarpoq. Umiarsualivik alliliisoqareerpat taliffissaqarnerulissaaq illoqarfimmilu inuussutissarsiortunut iluaqutaassalluni, Sikuki Nuuk Harbourimi pisortaq oqarpoq.
Aasianni raajanik tunisassiorfimmut tunngatillugu nalorninartoqarnera pissutigalugu, suliffeqarfiit ilai illoqarfimmi aningaasaliisarunnaareerput, Sulisitsisut oqarput.
Blok 5-imi toqutsisoqarnikuuneranut atatillugu ilisimannittut pingasut eqqartuussinerup ulluata aappaanni nassuiaateqassapput. Ilisimannittoq ataaseq inissiami ikiortitut sulisuuvoq taannalu toqutsineq sioqqutilaarlugu sulisimasinnaavoq – 20-nilli ukiullip qaqugukkut toqunera ilisimaneqanngilaq.
Nukappiaqqap Nuummi Nuussuup atuarfiata silataani nakuuserfigineqarnera pillugu politiit takunnissimasunik attavigineqarusupput.
Reuters allappoq Amerikamiu niuertoq Drew Horn Pele Brobergimik oqaloqateqartarsimanini tunngavigalugu præsidentip Illorsuanut nalunaarusiorsiortartoq.
Angut 42-nik ukiulik angummik 20-nik ukiulimmik 2024-mi toqutitsisimasutut pasineqartoq pinngitsuunerarpoq.
USA-p umiarsuaq Iranimi Hormuzip ikerasaaniittoq sapaatiummat saassuppaa. Iran qanittukkut akiniaassaaq, sakkutuut oqaaseqartartuat oqarpoq.
Maannakkut Nuummut aallarnissaq tikinnissarluunniit periarfissaanngilaq.
Angutip 43-nik ukiullip Nuummi oktobarimi 2024-mi toqutsisimasutut unnerluutigineqartup eqqartuussaanera ullumi aallartissaaq.
Kalaallit Nunaanni Politiit sapaatit akunnerata massuma naanerani ulappussimallutik, Kalaallit Nunaanni politiit sillimasuisa pisortaata oqaatigaa.
Sulorarnermi ukioq unammiffiusoq Danmarkimi naammassimmat Københavns Badminton Klub toqqaannartumik qaffappoq taakkunanilu Maluk Tiger Christoffersen kalaalersaavoq.
Kalaallit Nunaat Danmarkilu siunissami nukittunerulerniarunik, akunnerminni aaqqiisimanertik allaanngortittariaqarpaat. Taamaliunngikkunik erloqineq nangiinassasoq, folketingimut ilaasortanngorlaaq oqarpoq.
Danmarkimi Borgernes Partiimut ilaasortap Rasmus Munch Søndergaardip oqaasii nuna tamakkerlugu kattuffimmit Uagut-mit sakkortuumik isornartorsiorneqarput.
Sulisinnaasut siunissami ikinnerulernissaat sivikinnermik sulisalernissamut kissaammut akornutaavoq. Apeqqutilli ilaat suli akissutissarsineqanngitsut naalakkersuisut misissuiffiginiarpaat.
Qimmit qimuttut qimmeqatigiinnit assigiinngitsunik marlunneersut tuniluuttumik nappaateqarnissaannut pasitsaanneqarput. Sulili suussusersineqanngitsoq Naalakkersuisoqarfik allappoq.
Nunarput 382-inik kissartunik puilasoqarnera misissuinermit paasinarsivoq, tamannalu takornariartitsinermut nunallu iluanit nukissiornermut iluaqutaasinnaavoq.
Nuup Bussiata illoqarfiit pingaarnersaanni bussinik angallassinini tallimanngornermi ullap tungaa unitsippaa.
Naak sulisut atugarissaarnerannut tunngatillugu misissuinerup inernera ajoraluartoq, Kalaallit Nunaanni Politiit pisortaat politikerinut aningaasanik amerlanerusunik qinnuteqarnavianngilaq. Taassumalli nunatsinni ilungersunartut immikkuullarissut marluk eqqaavai, pissutsillu taamaakkaluartut sooq isumalluarnerluni.
Misissuinermi nutaami peqqinnissakkut namminersortunit kiffartuunneqarsinnaanermut periarfissat misissorneqarput. Tassani iluaqutaasinnaasut ajoqutaasinnaasullu arlallit nassaarineqarput, maannalu politikkikkut oqaluuserineqartussanngorput.
Qaqortumi mittarfik Angallannermik Aqutsisoqarfiup killilimmik ingerlatsisoqarnissaanut akuersereertorlu, pilersaarutit naapertorlugit ammassaaq.
Qaqortumi innuttaasunit utaqqineqartoq pissanngatigineqangaatsiartorlu kiisami maanna pivoq. Timmisartormi Qaqortumut meqqammerluinnarpoq. Toqqaannartumik maana malinnaagit.
Qaqortumi mittarfik Angallannermik Aqutsisoqarfiup killilimmik ingerlatsisoqarnissaanut akuersereertorlu, pilersaarutit naapertorlugit atulissaaq.
Inatsisartut soraarnerussutisiaqarnissamut pinngitsoorani ileqqaartussaaneq pingasunngornermi oqallisigimmassuk qinersisartunut eqqunngitsumik oqariartortoqarsimaneraasoqarpoq. Naalakkersuisut immikkut ilisimasallit eqimattat suliaat utaqqigitsik aalajangiusimavaat.
Narsarsuarmi mittarfik ukiuni 85-ini atuutereerluni ullumikkut matuvoq. Ullormit kingullermit assit takukkit.
Mittarfiup ullumikkut matunera nunaqarfimmi nalorninisitsivoq. Nunaqarfimmi ukiorpassuarni innuttaasup ulloq innuttaasunut ‘alianartuunerarpaa’ Amerikamiullu illersornissaqarfiata uternissaa tusaamaneqarpoq.
Qaqortup Mittarfiani marlunngornermi unnuk pingaaruteqartumik pisoqarpoq. Timmisartoq siulleq mittarfimmut nutaarluinnarmut mippoq.
Peqataasut aalajangiisartunik sapaatip-akunnerata naanerani sivisuumi oqaloqateqareerlutik, isumasioqatigeereerlutik oqallisereerlutillu tusaaneqartutut kiisami misigipput. Naalakkersuisunit angusaqartoqarnissaa maanna naatsorsuutigaat.
Lars Løkke Rasmussenip naatsorsuinera naapertorlugu, danskit nutaanik naalakkersuisunngortitsinissaannut sapaatip akunneri suli arlaqarput.
Jens-Frederik Nielsenip naalakkersuisut nutaat misilittagallit, upalungaarsimaneq nunaniillu allanit tatineqarnerulernerput eqqarsaatigalugit ilisaritippai.
Vivian Motzfeldtip Inatsisartuni ilaasortat upernaakkut ataatsimiinnermi ullormi siullermi, naalakkersuisunut ilaasortanik nutaanik sisamanik saqqummiussiffiusumi eqqortumik oqallinnissaannik eqqaasittariaqarsimavai.
Naalakkersuisuni ullumikkut nikisiterineq naalakkersuisunut ilaasortanngortut qisuariaateqarfigaat, taakkulu akisussaassuseq, maniguunneq aamma isorliunerusunit nunallu politikki pillugu politikkikkullu oqaluuserisassat annertuut oqaaseqarfigaat.
Múte B. Egede Vivian Motzfeldt taarserlugu nunanut allanut tunngasunut naalakkersuisunngorpoq. Tamatuma saniatigut IA-mit marlunnik, Demokraatinit ataatsimik Atassummiillu ataatsimik nutaanik naalakkersuisoqalerpoq. Ullumikkut pisunut uani malinnaagit.
Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnerat ullumi aallartippoq. Naalakkersuisunut ilaasortanik nutaanik sisamanik toqqaaneq oqaluuserisassat ilagaat. Ullumikkut pisunut uani malinnaagit.
