Kalaallit timersortartut erfalasorput atorlugu siunissami OL-imut peqataasinnaalersinnaapput. Periarfissaq alla naalagaaffeqatigiinnermut ajornartorsiortitsingaatsiarsinnaavoq.

Qajartortartut pikkorinnerpaat unammeriaatsini assigiinngitsuni ullut qulit missaanni unammiuaassapput. Pissartanngorniuunneq Nuummi pingasunngornermi aallartissaaq kulturimillu eriaginninnissamut pingaarutilimmut tunngassuteqarluni.

Biilinik aallarussineq politiinut ippassaq unnukkut nalunaarutigineqarpoq. Pinerluttoq biilinik illoqarfiup ilaani aallarussiffigisamini ajutooreerluni tigusarineqarpoq.

Kinami nunanut allanut ministerip kunngi Frederik aamma Lars Løkke Rasmussen juulip aallartinnerani naapeqatigissavai.

Narsarsuarmi meeqqerivik matuneqalerpoq, tassanilu atuarfik aamma matuneqassanersoq Kommune Kujallermiit aggustimi isummerfigeqqissavaat. Narsarsuarmi atuarfimmi meeqqerivimmilu meeraatilik Niviaaluk Lund Amondsen ernumavoq.

Ujarassiooq Minik Rosing kulturikkut aningaasaateqarfimmit ‘Letterstedtska Föreningen’-imit ataqqinaammik nersornaaserneqarpoq. Aningaasaateqarfik nunat avannarlerni kulturikkut ilisimatusarnermullu suliaqarnermut tapersersuisarpoq.

Pisortap Robert Pricep isumaqatigiinngissuteqartoqannginnerarpaa ingerlatseqatigiiffillu malittarisassanik malinninnerarlugu. Amerikamiup uuliasiortup oqarnera naapertorlugu qinnuteqaat kingulleq uani sapaatip akunnerani nassiunneqassangatinneqarpoq.

Kalaallit Københavnimi Illuutaat nuna tamakkerlugu suliniuteqarnermigut uumissuineq pissutigalugu pinerlunnerit nalunaarutiginissaannut kajumissaariniarpoq nutserisoqarsinnaatitaanermullu pisinnaatitaaneq pillugu ilisimasaqarnerulersitsiniarluni.

Eqqartuussivimmi 2023-mi suliami ajorsarnernerup Katuaq aningaasaqarnikkut taamanili ajornartorsiortilerpaa. Maannali pitsaanerulerpoq, siunissamullu pilersaarusiornerusinnaanngorlutik.

Nunatsinni pinngortitami ikuallattoqarnerani siaruaattoqarsinnaaneranut periarfissaqangaatsiarpoq. Aasaaneranut immikkut piareersartoqarnissaa pisariaqartoq, upalungaarsimasut pisortaasa marluk oqaatigaat.

IA-mi politikeri isumaqarpoq inatsisitigut ataataqanngitsut qitornavissiarsianngortitaasimasullu Kalaallit Nunaanneersut utoqqatserfigineqarnissaannut taarsiiffigineqarnissaannullu naammattumik ilisimasaqartoqareersoq.

Kujataani qaqqami qaqutigoortunik aatsitassarpassuaqarpoq, aatsitassarsiorfiulli piiaanissaa akuerineqanngilaq.

Kalaallit Nunaanni Politiit Amerikamiut misissuinermut atortagaat, Danmarkimi aamma atorneqartoq, maanna atulerpaat, tamannali isumannaallisaanikkut navianartorsiortitsisinnaavoq. Naaja Nathanielsenilli tamanna kalaallinut ajornartorsiutaasussaannginnerarpaa.

Kalaallit Nunaanni Politiit Amerikamiut misissuinermut atortagaat, Danmarkimi aamma atorneqartoq, maanna atulerpaat, tamannali isumannaallisaanikkut navianartorsiortitsisinnaavoq. Naaja Nathanielsenilli tamanna kalaallinut ajornartorsiutaasussaannginnerarpaa.

Greenland Energymi aktiaatillit qanoq aqutsisut attaveqaataasa USA-llu nunatsinnut soqutiginninnera Jameson Landip eqqaani uuliasiornissamut iluanaarutaasinnaanera tamanut allaqatigiittarfikkut oqaluuseraat.

Kalaaleq nunanut allanut unammisartoq, Nemo Thomsen FC Fredericiamut ukiuni sisamani atuuttussamik isumaqatigiissusiorpoq. 22-nik ukiulik arsaannermi saassussisartoq kalaallini angutini siullerpaalluni inuussutissarsiutigalugu isikkamik arsartartunngorpoq.

IMAK-ip ilaasortaasa 99 procentii ilinniartitsisut isumaqatigiissutaat nutaaq maanna akueraat.

Amerikamiut uuliasiortut pisortaannik Dr.Phil-imillu Jameson Land Basin pillugu apersuineq nutaaq maanna uissuummissutaavoq. KNR-ip piviusut paasiniarpai.

Danmarkimi inatsisinik atuutsitsinermut ministerip politiit periaasai iluarsaaviginiarpai, tamannali pissutsit massakkut atuuttut eqqarsaatigalugit maannakkut ajornakusoortoq, kattuffik isumaqarpoq.

Avaaraq Olsenip (IA) amerikamiut uuliasiortut pisortaat eqqortumik oqalunnissaanik maanna kajumissaarpaa. Borgmesterip pisortap Amerikamiut tusagassiutaannik Ittoqqortoormiinilu innuttaasunik oqaloqateqartilluni oqaatsiminik allanngortitsisarnera maluginiarpaa.

Greenland Airportsip milliardilikkaanik amigartoornera naleqannginnerulersitsineralu, mittarfissualiornissamut suliniutinut aningaasatigut tunngavigisat naammannginnerinut takussutissaasut, Naleraq isumaqarpoq naalakkersuisuniit maanna akissutissarserusulluni.

Avannaata Kommuniani kommunalbestyrelsimi ilaasortaq Jens NapãtôK eqqakkat nunaqarfinni qulimiguullit angallannerannut ajoqutaannginnissaat anguniarlugu kommunip qanoq pinaveersaartitsiniarnera pillugu paasiniaavoq.

ITK-mi siulittaasup Canadamik suleqateqarneq pitsaasuunerarpaa, Inuilli peqataatinneqannginnerat isumakuluutigaa.

Greenland Airports mittarfiup sanaartorneqarnerata pitsaannginnera pissutigalugu sulisunik amerlanerusunik atorfinitsitsisariaqarpoq. Tamanna 2025-mi amigartooruteqarujussuartitsillunilu siunissamut sunniuteqarpoq.

Danmarki Kangerluup nerukinneranut Hormuzimut dronenik nassiussissaaq stabsofficereqarnikkullu tapersiilluni.

Arnat spiralilerneqarsimasut taarsiivigineqarnissamik qinnuteqarsinnaalernissaannut inatsisissatut siunnersuut ullumi saqqummiunneqarpoq.

Narsami juulimi aasaanerani sammisaqartitsisoqassaaq. Sammisaqartitsineq meeqqanut inuusuttunullu aasaanerani nuannersumik aasarsiortitsillunilu sunniuteqarluartussamut aallarniutaassaaq.

Ilinniartut 75-it Ilisimatusarfimmi ilinniakkaminnik naammassinninnerminnik ullumi nalliuttorsiutiginninneranni erinarsortoqarpoq, oqalugiartoqarpoq, nersornaatinillu agguaassisoqarluni.

Danmarkimi inunnik isumaginninnermut ministerinngorlaap Monika Rubinip kalaallit ilaqutariit Danmarkimi najugallit toqqissisimanngitsutut misigisariaqannginnerat erseqqissaassutigaa.

Nukissiorfiit pingasunngornermi ullaakkut nalunaarutaat naapertorlugu, illoqarfiup 75 procentia innaallagiamik pilersorneqaqqilerpoq.

Tillinniat kinaassusersineqanngitsut meeqqerivimmut iserteriarlutik utertitassanik 100 koruunit nalingannut tillissimapput. Inuk hashimik nassatalik tigusarineqarpoq, Nanortalimmi ikuallattoqarpoq imigassartorsimatillutillu biilertut marluk Nuummi unitsinneqarput.

Uummannami aningaasanik tigusisinnaanerit kortillu atorlugit pisiniarnerit ajornartorsiutaapput. Pilersuisoq Dankortit atorlugit pisiniartoqarsinnaaneranik paasissutissiivoq.

Donald Trumpip avammut nalunaarutai tusagassiuutini sammineqaannavinneranni, suleqatigiissitaq sammineqarpianngilaq.

Uummannami Nukissiorfiit ikuallannerata kingorna ilaannakortumik innaallagiamik pilersuisoqarpoq tamannalu innuttaasuulluni erloqinartoq John Møller oqarpoq.

Ajutoornermi pilersuutit, generatorit, umiarsuarmik marlunngornermi unnukkut tikiunneqariarunik ikkussornissaata illoqarfiullu sinnerata innaallagiaqalernissaata qanoq sivisutiginissaat oqaatigiuminaatsoq, Nukissiorfimmi nukissiuuteqarnermut pisortaq oqarpoq.